Kevätlukukauden ajatuksia

Toukokuu alkaa olla lopuillaan. Ensimmäinen vuosi joogaohjaajana on mennyt huikean nopeasti. Tunnen kiitollisuutta monesta. Olen saanut tutustua ihaniin, samanhenkisiin ihmisiin, keiden kanssa olemme yhdessä menneet joogan polulla eteenpäin. Herkkyys kuunnella omaa kehoa ja mieltä on saanut syvyyttä. Vaikka edelleen ja varmasti aina, matka itseen on kesken, pienet askeleet luovat pohjaa kaikelle sille elämälle, jota kohti universumi haluaakin minun menevän. Vuotta on värittänyt ajoittaiset tauot vallitsevasta maailmantilanteesta johtuen. Niillä on ollut paikkansa. Pysähtyminen tekee hyvää. Huomaan ajoittain kärsimättömyyden tunteen nousevan pintaan. Usein niinä hetkinä joltain taholta tulee signaali - pysähdy, hengitä. Jälkeenpäin ajateltuna näistä hetkistä on saanut tilan luovuudelle ja tarpeelliselle levolle. Lapsiperheen arkea pyörittäessä mieheni kanssa, joogalla on ollut merkittävä paikkansa minun elämässä. Luulen, että jooga on tullut jäädäkseen. Kiitos kaikille kanssakulkijoille ja tervetuloa kaikki uudet tuttavuudet myös! Kesäaika joogataan ulkotiloissa. Ihanaa! Kesäajan joogapaikoista ja ajankohdista postaan ensi viikon aikana. Kuullaan ja aurinkoa päiviinne ☀️